Pyöräilystä on kehittynyt valtavan monipuolinen laji. Malleja on joka lähtöön, jokaiseen käyttötarkoitukseen. Halusitpa nousta satulan selkään vain rennolle sunnuntaiajelulle perheen kanssa tai lähteä pyörällä matkaamaan tuhansia kilometrejä Euroopasta Aasiaan asti.

Tekniikka on kehittynyt harppauksin, vaihteissa on valinnan varaa ja voitkin nyt rauhassa ajaa mäkeä tai jyrkkää nousua ylös vaivattomasti. Jos vertaan nykyisten pyörien varusteita omaan ensimmäiseen oikeaan naistenpyörään, joka oli Nopsa en osaa kuvitellakaan miten selvisin vain kolmella vaihteella!

Kaikki pyörässä on muuttunut varusteista jarruihin, rungon materiaaliin ja pyörien kokoon. Pyörällä ajaminen on vaivaton liikkumismuoto, sillä nykytekniikka tukee sinua kaikin mahdollisin tavoin. Pyörän paino on keventynyt uusien materiaalien ansiosta. Tämä tekee pyörän käsittelystä entistä helpomman.

Ostan yleensä pyörän, joka soveltuu kaikkeen eli siis peruspyörän yleiskäyttöön. En tarvitse kallista monen tuhannen pyörää, jo senkin vuoksi, että en uskaltaisi jättää sitä kadulle parkkiin. Todella intohimoisille pyöräilijöille löytyy kuitenkin kalliita ja mitä erilaisempia pyöriä käyttötarkoituksen mukaan, esim. Dirt-pyörät. On huikeata nähdä mitä kaikkea niillä tehdään. Mielestäni kyseessä on erittäin vaativa taitolaji, jossa loukkaantumisvaarakin on erittäin suuri. Sitä ei pidä missään nimessä unohtaa. Mutta vauhdin hurma korkealla ilmassa on varmasti ainutlaatuinen ja unohtumaton kokemus.

 

 

Minua on aina kiehtonut triatlon ja sen kilpailijoiden kestävyys kolmessa eri lajissa. Tähänkin pyörälajiin on kehitetty omat ajokit. Jos kuitenkin vertaan triatlonia raskaisiin ympäriajoihin… Uskon, että ylimmälle palkintopallille kiipeää fyysisesti hyvin treenattu ja henkisesti tasapainoinen urheilija. Ratkaisevassa asemassa ovat kuitenkin myös varusteet ja huoltojoukon tuki. Valitettavan usein suoritukseen yritetään vaikuttaa ulkoa, tästä enemmän seuraavissa teksteissä.